PPK:n toimihenkilöt vuonna 2010

Puheenjohtaja

Hanna Laasanen

040 546 0654

pj (at) pirkanmaanpelastuskoirat.fi

 

Varapuheenjohtaja

Pekka Malminen

pekka.malminen (at) pp.inet.fi

 

Sihteeri

Tomi Alho

tomi.alho (at) gmail.com

Jäsensihteeri (Osoitteenmuutokset ym. jäsenasiat!)

Riikka Halmevuo
riikka.halmevuo (at) gmail.com

 

Hallituksen jäsenet

Karita Boström

040 738 0098

karita.bosse (at) gmail.com

 

Harri Kuusisto

0405243060

Harri.Kuusisto (at) yit.fi

 

Mika Lehtonurmi

Lehtonur (at) saunalahti.fi

 

Helena Niemi
rauhaniemi (at) gmail.com

 

Rahastonhoitaja

Tuula Annola
040-531 0452
tuula.annola (at) gmail.com
Hoitaa tehtävää, kunnes uusi rahastonhoitaja löydetty

Kirjanpitäjä 

Avoin

Koesihteeri

Kirsi Viik

044 552 7790

koe (at) pirkanmaanpelastuskoirat.fi

Koulutusvastaava (perus- ja pienryhmäkoulutus)

Karita Boström

040 7380098

koulutusvastaava (at) pirkanmaanpelastuskoirat.fi

Rauniotoimikunta

Rami Taiminen

0400 956 772

ratavastaava (at) pirkanmaanpelastuskoirat.fi

Harri Kuusisto

Harri.Kuusisto (at) yit.fi

Hälytysryhmä / ryhmänjohtajat

Harri Kuusisto

040 534 4605

Harri.Kuusisto (at) yit.fi

 

 

Minna Knuuttila

040 589 0834

minna.knuuttila (at) dnainternet.net

Jäsenmaksut vuonna 2010

Jäsen 20 €

Perhejäsen 10 €

Kannattajajäsen 84 €

Yhdistyksen tilinumero:

Kurikan Osuuspankki

472660-29868

Kun haluat liittyä PPK:n jäseneksi täytä oheinen jäsenanomuskaavake ja lähetä se jäsensihteerille.
Maksa yhdistyksen tilille liittymis- ja vuosimaksu.
Tilinumero on 472660-29868
Jäsenhakemus (pdf)
Jäsenhakemus on avattavissa Adobe acrobat reader nimisellä ohjelmalla. Jos sinulla ei ole sitä voit ladata lukijan allaolevasta linkistä.

Pirkanmaan pelastuskoirat ry, Vuosikymmenen verran vapaaehtoistyötä

Historiikin laati yhdistyksen maaliskuisiin 10-vuotisjuhliin Pekka Malminen

Pelastuskoiratoiminta sinällään ei ole mikään uusi ilmiö, vaan toimintaa on ollut jo useilla eri vuosikymmenillä. Tosin toiminta oli joidenkin yhdistysten oman aktiviteetin varassa pääpainon ollessa kuitenkin palveluskoirakokeissa ja kilpailutoiminnassa. Kilpailevista koirista jotkut olivat erikoistuneet esim. rauniokoulutukseen. Mitään organisoitua maata kattavaa toimintaa ei ollut tarjolla.

Tästä lähdettiin Tampereen Sulkavuoressa oli epävirallinen rauniokoirarata. Harrastajia oli toiminnassa mukana joitakin. Näistä koirista piti muodostua Tampereen kaupungin poikkeusolojen rauniokoirareservi.

Väestösuojelun kortistossa oli joitakin koiria, mutta ei riittävästi. Asia nousi keskusteluissa esille ja päätettiin tehdä asialle jotakin. Olihan asiasta selkeä velvoite ja ohje. Sisäasiainministeriön Pelastusosaston ohje A30 (31.10.1989) sanoo mm. seuraavaa: Maamme väestönsuojelun toimintaorganisaatioon kuuluu pelastuskoiraryhmiä, joissa on ryhmänjohtaja ja kolme koiraa ohjaajineen. Väestönsuojelun toimeenpanovaiheessa tarvitaan n. 600 pelastuskoiraa. Tämän lisäksi on otettava huomioon pelastuskoirareservi. Kunnat vastaavat väestönsuojelun määrävahvuuksiin kuuluvien pelastuskoiraryhmien koulutuksesta. Suojelukohdekuntien väestönsuojeluviranomaiset varaavat samalla yhteistoiminta-alueella sijaitsevien valvonta-alueen kuntien pelastuskoiria määrävahvuuksiinsa. Kunnan väestönsuojelulautakunta pitää kortistoa pelastuskoirista. Kortistossa olevista koirista ja suoritetuista pelastuskoirakokeista ilmoitetaan vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä alueensa lääninhallitukselle.

Yhteistyöllä alkuun Näin sanoi ohje, mutta miten asia oli käytännössä? Tampereen kaupungilla ei ollut henkilöstöä eikä tarvittavaa kokemusta ja taitoa kouluttaa koiria poikkeusoloihin ja näin täyttämään ohjeenmukaista velvoitetta. Oli selvä tarve koiraharrastajien ja viranomaisten yhteistyölle. Tampereen alueelle tarvittaisiin yhdistys, joka pystyisi kouluttamaan sijoituskelpoisia koiria ohjaajineen ja saisi toiminnalleen tukea Tampereen kaupungilta.

Asia lähti liikkeelle 23.4.1990 Pirkanmaan Väestönsuojeluyhdistyksen ja Tampereen Palolaitoksen avustamana. Pirkanmaan Väestönsuojeluyhdistys yhdessä senhetkisten rauniokoiraharrastajien kanssa laati kutsun yhteiseen neuvottelutilaisuuteen. Neuvottelun tavoitteena oli Pirkanmaan Pelastuskoirat ry:n perustaminen tässä tilaisuudessa tai erikseen kokoon kutsuttavassa perustamiskokouksessa. Tilaisuudessa alustuksen piti Varsinais-Suomen Pelastuskoirat ry:n puheenjohtaja Olof Engström Turusta. Neuvottelutilaisuus pidettiin 2.5.1990, kokouspaikkana Liisankallion väestösuoja.

Perustava kokous pidettiin samoin 2.5.1990. Puheenjohtajaksi valittiin Pekka Malminen, varapuheenjohtajaksi Veijo Aapasuo, sihteeriksi Marianne Ruuhi ja rahastonhoitajaksi Jaana Lehtelä. Perustusilmoitus Yhdistysrekisteriin laadittiin ja lähetettiin 22.5.1990 ja yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 21.11.1990.

Rauniorata kuntoon
Tampereen kaupungin pelastusharjoitusrata, jossa rauniorata sijaitsee ei ollut virallisesti tarkastettu ja hyväksytty. Lisäksi rata ei vastannut sitä vaatimustasoa, mitä viralliselta radalta vaadittiin. Rata tarkastettiin ja hyväksyttiin viralliseksi 28.4.1991 sillä edellytyksellä, että tarkastuksen yhteydessä todetut puutteet korjataan tiettyyn aikaan mennessä. Asia ei edennyt aivan toivotulla tavalla joten asian johdosta pidettiin kokous 5.2.1992, jossa paikalla olivat Tampereen pelastuslaitokselta Markku Lehtonen ja Jouko Moisio, Pirkanmaan Väestönsuojeluyhdistyksestä Veijo Aapasuo sekä Pirkanmaan Pelastuskoirista Pekka Malminen ja Markku Luomaranta. Kokouksessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Radan kunnostaminen ja tarkastuspöytäkirjassa havaittujen puutteiden korjaaminen. Pelastuskoiratoiminta Tampereen kaupungin alueella. Tampereen kaupunki luovuttaa korvauksetta Pirkanmaan Pelastuskoirat ry:n käyttöön harjoitusradan Sulkavuoressa. Tampereen kaupungin pelastuslautakunta pitää yllä tiedostoa hyväksytyistä pelastuskoirista normaali- ja poikkeusoloja varten ja sijoittaa koirat poikkeusolojen organisaatioon. Perusasiat oli saatu kuntoon joten toiminta saattoi alkaa täyspainoisesti. Pirkanmaan Pelastuskoirat ry kouluttaa viralliset koirat Tampereen kaupungin kortistoon ja Tampereen kaupunki pyrkii avustamaan radan kunnostamisessa ja muussa toiminnassa.

Koulutusta ja kokeita Tampereen kaupunki antoi kokous- ja koulutustilat yhdistyksen käyttöön Liisankallion väestösuojasta. Pirkanmaan Väestönsuojeluyhdistys antoi tukensa yhdistykselle monissa eri käytännön asioissa. Koulutustoiminta aloitettiin pitämällä raunioradalla kaikille avoimia harjoituksia kesäaikaan keskiviikkoisin ja talviaikaan sunnuntaisin. Ensimmäinen sopivuuskoe pidettiin Sulkavuoren radalla 23.9.1990. Peruskokeita ei voitu pitää, koska rata ei ollut vielä virallinen. Peruskoe oli käytävä suorittamassa jossakin muualla virallisella radalla. Niinpä PPK:n aktiiveista osa lähti suorittamaan peruskoetta Turkuun, ja näin saatiin ensimmäiset viralliset sijoituskelpoiset koirat Tampereen kaupungin organisaatioon. Seuraavana keväänä 21.4.1991 peruskokeen suorittaneet koirat lähtivät Turkuun suorittamaan loppukoetta. Ensimmäinen omalla virallisella radalla suoritettu loppukoe pidettiin 7.8.1991. Ensimmäiset rauniokurssit pidettiin vuonna 1992 ja tämän jälkeen kursseja on pidetty vuosittain. Noin kahden vuoden ajan tehtiin kovasti töitä. Rata saatiin viralliseksi ja koulutus ja koetoiminta saatiin käyntiin. Pirkanmaan Pelastuskoirat oli näin täyttänyt omalta osaltaan ne odotukset, mitä siltä odotettiin, eli yhdistys kouluttaa sijoituskelpoisia koiria ohjaajineen Tampereen kaupungin organisaatioon. Toisaalta ilman Pelastuslaitoksen ja Hämeen pelastusliiton tukea emme olisi tähän pystyneet.

Mukaan VAPEPAan Poikkeusolojen koulutus ja valmius on sinällään tärkeä asia, mutta normaaliolojen pelastustehtävät oli myös huomioitava. Missä sen paremmin poikkeusoloihin koulutetut koirat ohjaajineen voivat pitää taitojaan yllä ja vielä saada lisäkoulutusta kuin viikoittaisissa harjoituksissa niin metsissä kuin raunioilla. Toiminnan laajentuessa yhdistys liittyi jäseneksi Pohjois-Hämeen Kennelpiiriin, Suomen Palveluskoiraliittoon, Vapaaehtoiseen Pelastuspalvelun Tampereen aluetoimikuntaan ja Hämeen Pelastusliittoon.

Pirkanmaan Pelastuskoirat ry perusti hälytysryhmän vuonna 1991 tarkoituksena toimia osana Vapaaehtoista Pelastuspalvelua. Yhteyshenkilöksi valittiin Inkeri Rantanen joka oli toiminut jo aikaisemminkin yhteistyössä SPR:n kanssa. Vuonna 1992 aloitettiin rinnan rauniokoirakoulutuksen kanssa haku- ja jälkikoulutukset pienimuotoisesti. Yhdistykselle valittiin koulutusvastaava sekä raunio-, haku- ja jälkivastaavat. Yhdistys piti ensimmäisen oman koulutusleirin 18.-19.7.1992 Lempäälässä Uudentalon tilalla.

Toiminta oli saatu hyvälle alulle, ja etenkin rauniokokeita suoritettiin kiitettävästi ja koiria saatiinkin sijoituskelpoisiksi riittävä määrä vuosittain. Suomen Palo- ja Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK vastasi rauniokoirien koulutus- ja koetoiminnasta. Suomen Palveluskoiraliitto koulutti pelastuskoiratuomarit.

Raameja koulutusjärjestelmälle
Pelastuskoiratoiminnan laajentuessa VAPEPA:n suuntaan alkoi tulla tarve maastoetsintäkoirien koulutukselle, ja toisaalta myös määritellä se taso mikä tulisi olla koirilla ja ohjaajilla toimiessaan viranomaisten apuna etsinnöissä. Suomen Palveluskoiraliitto perusti vuonna 1992 Pelastusetsintäkoiratoimikunnan, jonka tehtävänä oli luoda maan kattava koulutusjärjestelmä niin koirille kuin ohjaajillekin. Pirkanmaan Pelastuskoirat on ollut alusta asti mukana omalta osaltaan kehittämässä tätä koulutusjärjestelmää. PETO-toimikunnassa oli jäsenenä silloinen puheenjohtaja P. Malminen joka toimi myös myöhemmin PEKO-toimikunnassa. Tästä oli se etu, että PPK sai olla tavallaan koekaniinina koulutus- ja koetoimintaa kehitettäessä. SPKL yhdessä viranomaisten kanssa laati maan kattavan vaatimustason viranomaisten apuna pelastustehtävissä toimiville koirille ohjaajineen. Samaan aikaan jokaiseen lääniin valittiin lääninvetäjä ja hänelle avustaja. Silloiseen Hämeen lääniin nimettiin P. Malminen ja avustajaksi S. Pylkkänen Hämeenlinnasta. Näin sai Tampereen ja Hämeenlinnan yhteistyö hyvän alun. PPK otti koulutushaasteen vastaan ja alkoi kouluttaa koirakoita vaatimustasoa vastaaviksi ns. virallisiksi pelastuskoiriksi.

Ohjaajatkin kursseille
Hämeen Pelastusliiton kanssa yhteistyössä 1993 pidettiin ensimmäinen ohjaajille suunnattu Pelastajankurssi. Samana vuonna SPKL:n ja Hämeen Pelastusliiton kanssa yhteistyössä pidettiin Padasjoella koko maan kattava pelastuskoiraryhmänjohtajakurssi, jolla kouluttajina toimivat Ilkka Hormila, Veijo Aapasuo, Pekka Malminen ja Juhani Salonsaari. Pelastuskoiraohjaajan peruskursseja pidettiin Padasjoella usean vuoden ajan. Koulutus oli vuosina 1992-1997 hyvin aktiivista, ja tänä aikana PPK:n ns. runkohenkilöstö koulutettiin.

Hälytysryhmä kasvaa
Ensimmäinen ns. virallinen pelastuskoirien hakukoe järjestettiin Teiskossa 22.6.1993, ja kokeen läpäisi Mira Malmisen (nyk. Patajoki) snautserinarttu Ronja. Samana vuonna järjesti Kanta-Hämeen Pelastuskoirat Hämeenlinnassa pelastuskoirien jälkikokeen, jonka kävivät suorittamassa Tampereelta P. Malminen ja Paro sekä Markku Luomaranta ja Roy. Innostus oli kova ja se tuotti tulosta. PPK:n hälytysryhmään saatiin leivottua ns. virallisia pelastuskoiria joilla oli vähintään kaksi suoritettua koetta. Useimmilla koirilla oli suoritettuna kaikki kolme tasokoetta.

Yhteistyötä ja identiteettiä
PPK vakiinnutti asemansa VAPEPA:ssa ja tiivis yhteistyö SPR:n kanssa sai alkunsa. Yhdistyksen toiminta kasvoi kaiken aikaa, ja yhdistykselle hankittiin oma tunnusväreillä varustettu haalari ja siihen hihamerkki, jonka suunnitteli ja piirsi Hannu Lampinen. Tiedottaminen on yhdistystoiminnan perusasioita. Alussa se hoidettiin jäsenkirjeillä, mutta myöhemmin tuli tarve toimittaa ja julkaista omaa lehteä jonka nimeksi laitettiin Resque Rangers ja päätoimittajaksi nimettiin Sirpa Nieminen.

Sääntömuutosten kourissa
Vuoden 1997 alusta uudistettiin koko maan kattava koe- ja koulutusjärjestelmä pelastuskoirille. Koemuodot muuttuivat jonkin verran totutuista, ja tämä aiheutti kenttätoiminnassa jonkin verran mielipiteiden jakautumista puolesta ja vastaan. Toisaalta ajateltiin, että koevaatimukset ovat liian vaikeat. Vastassa oli selvä muutosvastarinta. Olihan jo keritty tulla tutuiksi olemassa olevan vanhan koetoiminnan kanssa. Asia aiheutti jonkin verran harrastajakatoa, mutta PPK otti jälleen kerran haasteen vastaan ja päätti tietyn siirtymäajan jälkeen noudattaa uutta koulutus- ja koejärjestelmää.

Peruskoulutusta jouduttiin viilaamaan uuteen uskoon, koska vaatimustaso oli selvästi noussut niin tottelevaisuuden kuin muidenkin lajien osalta. Uusia kokeita suoritettiin, mutta ei määrällisesti niin paljoa kuin vanhoilla säännöillä. Hälytysryhmän koko ehkä tässä vaiheessa hiukan pieneni, mutta laatu kasvoi niiden osalta, jotka olivat suorittaneet uudet vaativammat kokeet. Eivät nämä kokeet todellisuudessa liian vaikeita ole olleet, vaan kokeita kehitettäessä on osuttu oikeaan eli ne koirat ja ohjaajat, joilla on resursseja, läpäisevät kyllä määrätietoisen, oikeaoppisen harjoittelun avulla nämä kokeet.

Ei kynttilää vakan alle
PPK:n jäseniä on osallistunut rauniokoirien SM-kilpailuun voittaen sen useasti, jopa monena vuotena peräkkäin. PPK on osallistunut useita kertoja joukkueellaan Pelastuskoirien joukkuekatselmukseen, ja jopa kerran voittanut. Vuonna 2000 PPK järjesti pelastuskoirien joukkuekatselmuksen, mikä aiheutti paljon työtä yhdistykselle, mutta se oli sen arvoista. Joukkuekatselmus onnistui täydellisesti ja palautteet kisasta olivat todella hyvät.

Tässä ollaan nyt
Tällä hetkellä koulutus- ja koetoiminta on vakiinnuttanut asemansa, ja PPK ylläpitää hälytysryhmää ja sen valmiutta. Kaikesta tästä edellä kerrotusta voi vetää sen johtopäätöksen että Tampereen kaupunki on antanut pelastuskoirien koulutusvelvoitteen oikeisiin "käsiin". Pelastuskoirakoulutuksella on vankka ja oikeaoppinen suunta Pirkanmaalla, ja sitä tullaan kehittämään kaiken aikaa yhteistyössä viranomaisten antamien haasteiden mukaisesti.

Pirkanmaan Pelastuskoirat ry:n toiminnan voisi jakaa seuraavasti:
Vuosina 1990-1993:
Yhdistyksen perustoimintojen käynnistämistä. Peruskoulutuksen ja kurssien luominen niin koirille kuin ohjaajille. Kouluttajakoulutuksen käynnistäminen. Vuosina 1994-1997:
Yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen alueen koiraharrastajille. Yhteistyö SPR:n ja VAPEPAN kanssa tiivistyi. PPK lunasti paikkansa VAPEPA:ssa. Vuosina 1998-2000:
Uuden koulutusjärjestelmän ja siihen liittyvän koulutuksen käynnistys ja toteutus. Raunioradan kunnostaminen nykyiseen tasoonsa. Vuonna 2001:
Valmistautuminen rauniokoirien SM-kilpailujen järjestämiseen. Koulutuksen kehittäminen, mm. kansainvälisen koiraryhmän koulutuksen suunnittelu yhdessä Pelastuslaitoksen kanssa.

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:
Pekka Malminen
Markku Luomaranta
Jari Lehto
Mika Kolu (ent. Kivimäki)
Jaana Haarni
Ari Rahkonen

Sivun alkuun

10 - vuotisjuhlat, juhlien yhteenvetäjänä Ari Rahkonen

Seuramme 10-vuotista taivalta saimme juhlia 24.3, ravintola Hämeenkatu 26:ssa yhdeksän kutsuvieraan ja 29 jäsen voimin.

Ilta sujui mitä rattoisimmin lipputervehdyksen, avauspuheen, juhlapuheen ja historiikin merkeissä. Juhlat eivät olleet kuivat puheiden määrästä huolimatta, vaikka äkkiä siltä tuntuisi.

Ensimmäiseksi kiitos Malmisen Pekalle hienosta historiikista ja Patajoen Miralle kaiken kattavasta juhlapuheesta. Kutsuvieraita juhliimme saapui niin palolaitokselta, SPEKistä, SPKL:stä kuin VAPEPAstakin. Puheiden jälkeen oli seuran jäsenten muistamisen aika. Joten pitemmittä löpinöittä PPK ry palkitsi seuraavat henkilöt:

Anteeksi jos joku jäi nimeämättä sillä muistini pikkuisen pätkii (jostain syystä) tuon illan kohdalta.

Kaiken kruunasi loistava illallinen, jonka jälkeen juhlat jatkuivat pitkään seuraavan päivän puolelle (kuulemma!).